Maahiset

Pieniä, suurissa joukoissa kulkevia olentoja jotka asuvat maan alla. Puolustavat itseään ja pieniä metsäteitään hanakasti ja äänekkäästi, eikä niiden reiteille tohdi käydä levolle saatikka rakentaa mitään. Jos maahisten toiveita ei kunnioita, ne saattavat tehdä kiusaa kostoksi. On jopa kuultu maahisten vaihtavan syntyvien pentujen tilalle omia jälkeläisiään, jotka sitten ovat aiheuttaneet ihmetystä kansan parissa. Maahiset ovat kuitenkin myös reiluja, eli jos niiden kanssa pääsi sopimukseen, ne myös pitivät siitä kiinni. Toisinaan maahiset saattavat pyytää turkikkailta apua ja neuvoakin, sekä lainata esimerkiksi työkaluja.

Keijut

Päiväsaikaan esiintyviä, suurissa laumoissa esiintyviä, pienenpieniä siivekkäitä olentoja. Keskipäivän aikaan niitä harvemmin näkee, mutta etenkin iltaisin ne tanssahtelevat soisilla alueilla ja veden ääressä. Keijut ovat ujoja ja arkoja olentoja, eivätkä ne pahemmin tahdo olla tekemisissä turkikkaiden kanssa.

Menninkäiset

Keijun kaltainen olento, joka keijuista poiketen liikkuu yleensä yöaikaan hautuumailla ja ruumiiden lähettyvillä. Sanotaan, että menninkäiset pääsevät kalman kautta vierailemaan Tuonelasta maan pinnalle, jolloin ne saattavat pitää juhlia. Menninkäiset ovat harvemmin varsinaisesti ilkeitä turkikkaille, mutta hyvin röyhkeitä – jos satut niiden juhlapaikalle, et välttämättä aivan helposti pääse siitä tungoksesta enää pois.

Luonnotar

Luonnottaret ovat kuvankauniita, salaperäisiä olentoja, jotka liikkuvat yleensä pienissä ryhmissä. Niitä on kuitenkin mahdollista tavata myös yksin. Luonnottaret auttavat viljaa ja pellavaa kasvamaan, loivatpa ne aikojen alussa myös raudan tavan kansalle käytettäväksi. Luonnottaret saattavat myös kieltää tekemästä pahoja ja vääriä asioita, toimia niin sanotusti ”järjen äänenä”. ”Luonnottaren tekemäksi” kerskuminen ei ollut pikku juttu – se tarkoitti tällä olevan suuria voimia ja merkillisiä kykyjä.

Kapeet

Kapeet muistuttavat luonnottaria, mutta ne elävät taivaalla. Ne erikoistuvat kuun vaiheisiin syöden kuuta vaiheittain, mutta osasivatpa ne myös päästää kuun pälkähästä ja antaa sen kasvaa takaisin. Kapeita pyydettiin apuun monesti vaikeissa tilanteissa, kuten silloin, kun etsittiin oikeaa reittiä taikka oltiin kovissa kivuissa. Kapeen apua tarvittiin myös, kun piti saada arpomalla tietoa vaikeista kysymyksistä.

Jättiläiset

Jättiläisten avulla on selitetty koko maailman kehittyminen aina sen synnystä varhaiseen historiaan. Jättiläiset elivät maailmassa ennen muita ja järjestelivät asiat mieleisekseen. Järvien uskotaan olevan jättiläisten jalanjälkiä, ja ne ovat lisäksi kyntäneet monien jokien uomat. Ovatpa jättiläiset osallistuneet maailman muokkaukseen myös rotkoja ja mäkiä tehden sekä kiviä asetellen. Kooltaan jättiläisiä on aikojen saatossa ollut erilaisia – osa on ollut valtavia ja osa taas vain hieman turkikkaita suurempia. Elintavoiltaan ne eivät juuri muista poikkea, vaan niilläkin on perheet ja kodit kuten tavallista. Jättiläiset kuitenkin lähtivät turkikkaiden tieltä niiden vallattua maan – vihaisina. Sen koommin ei jättiläisiä ole näkynyt, vaikka ne kostoa ovatkin vannoneet.

Staalot

Staalot ovat rikkaita, haarniskoituja jättiläisiä, jotka kantavat mukanaan arvokkaita aarteita. Staalon kaataja sai pitää kaikki tämän rikkaudet, vaikka toki myös huijaaminen on mahdollista – staalot eivät ole tunnettuja älykkyydestään.

Ukko

Ukko on taivaan ja sään hallitsija, jolta erilaisten menojen avulla pyydetään sadetta mm. kuivina kausina. Poikkeuksellisen valkoisia (kvartsi) ja usein myös erikoisen muotoisia kiviä kutsutaan Ukonkiviksi ja niillä uskotaan olevan erityistä suojaavaa voimaa. Niitä käytetään myös tuomaan apua mm. tulipalon sammutuksessa.

Ahti

Veden hallitsija, joka suo antejaan eli kaloja niitä kauniisti pyytäville. Tästä juontuvat myös sana pyydys ja termi ”pyytää kalaa”. Ahtia luonnehditaan kunnioitusta herättäväksi, muttei pelottavaksi. Sen apua pyydetään myös esim. lähteitten kuivumiseen.

Vellamo

Kaunis Veen emäntä.

Näkki

Järvien ja lampien pohjassa elelevä neito, joka houkuttelee ohikulkijoita veteen ja ottaa hukkuneet hoiviinsa. Näkki vaalii yhteisiä tapoja ja moraalia, ja näiden rikkominen saakin sen usein vihaiseksi. Näkkiä vastaan suojaudutaan raudalla – esimerkiksi uimaan mennessä isketään puukko rantaveteen tai joen yli uidessa otetaan rautaesine hampaiden väliin uimisen ajaksi.

Tapio

Metsien hallitsija, johon saatetaan viitata myös yleisesti metsästä itsessään puhuessa (esim. Tapio ei ole ollut suopea tänään = Ei ole ollut metsästysonnea). Tapiolaksi (myös Metsola) kutsutaan metsää kokonaisuutena eläimineen ja muine antimineen. Metsän eläimet ovat Tapion karjaa ja metsästä saatavat rohdot Tapiolan voitehia.

Mielikki

Metsän emäntä, jolla on avain metsän antimien aarreaittoihin. Mielikiltä pyydetään metsästysonnea mutta myös sätitään itaraksi, jos metsästysonnea ei suotu.

Annikki ja Tuulikki

Tapion tyttäret. Tyttäriä pyydetään soittamaan metsässä pillillä niin, että metsän eläimet lähtisivät liikkeelle (mm. metsästettäessä). Tyttäriltä pyydetään myös metsästysonnea.

Nyyrikki

Tapion komeaksi luonnehdittu poika. Nyyrikki on erikoistunut oravien metsästykseen.

Hittavainen

Jäniksen metsästykseen erikoistunut olento.

Hippa

Olento, joka jahtaa eläimet metsästäjien eteen taikka pyydykseen.

Ajattarat

Ilkeitä naaraspuolisia olentoja, jotka johtavat kiusallaan harhaan ja aiheuttavat painajaisia metsässä nukkuville.

Hongotar

Karhujen suvun suojelija. Hongottarelta pyydetään suopeutta esimerkiksi silloin kun ei haluta törmätä karhuun tai joutua sellaisen kanssa taisteluun. Jos karhu kuitenkin syystä tai toisesta tapetaan, ripustetaan sen kallo juhlavin menoin Hongottaren puuhun, johon kaikki kaadettujen karhujen kallot vuosien mittaan kerätään.

Madderakka

Narttujen suojelija. Turvaa raskauden ja synnytyksen.

Kouvo

Kuoleman sanansaattaja/ilmoittaja. Kouvon huuto metsässä on lähestyvän kuoleman merkki ja sitä usein pelätään ja kavahdetaan.

Aarni

Maahan kaivettujen aarteiden vartija. Aarnivalkea on sininen liekki, joka hohkaa maassa aarteen merkiksi. Aarni ahkeroi erityisesti juhannuksena, jolloin aarteiden kätköpaikkoja yritetään saada esille erilaisilla taioilla.

Painajainen

Painajainen aiheuttaa pahat unet ja se saattaa myös säikytellä muita eläimiä etenkin yöaikaan. Painajainen pelotellaan pois kuolleen petolinnun ruholla.